Kiinteistökauppa on kirjattu kiinteistön omistusoikeuden tai muun kiinteistöoikeuden siirto yhdeltä osapuolelta toiselle. Yksinkertaisesti sanottuna se on virallinen kirjaus siitä, että kiinteistö on vaihtanut omistajaa, usein yhdessä perusasioiden kuten päivämäärän, osapuolten ja hinnan kanssa. Tilastollisesti siihen liittyvät kaupankäyntimittarit yleensä laskevat tai tiivistävät toteutuneita asuntomyyntikauppoja, eivät kysyntähintoja tai keskeneräisiä kauppoja.
Kiinteistökaupparekisterit ovat keskeinen tapa nähdä, mitä on todella vaihtanut omistajaa, sen sijaan että nähtäisiin vain, mitä on mainostettu. Tämä tekee niistä hyödyllisiä markkina-analyysissä, vertailukauppatutkimuksessa, julkisissa tilastoissa, arvonmääritystyössä ja muissa arvioinneissa, jotka perustuvat toteutuneisiin siirtoihin eivätkä kysyntähintoihin. Suomessa virallinen kaupparekisteripalvelu perustuu kauppahintarekisteriin, ja sitä käytetään esimerkiksi lunastusarvon määritykseen, maankäytön suunnitteluun, rahoitukseen sekä arviointi- tai tutkimustehtäviin. EU-tilastojen yhteydessä, transaktiopohjaiset mittarit auttavat seuraamaan asuntojen hintakehitystä sekä asuntojen myyntien määrää ja arvoa ajan myötä. Nämä tiedot ovat informatiivisia, mutta niitä tulisi lukea kirjattujen siirtojen todisteina, ei todisteena jokaisesta kiinteistön ominaisuudesta tai koko kaupan taustatapahtumasta.
Latvia, Liettua, Viro, Suomi ja Ruotsi voivat käyttää erilaisia paikallisia standardeja, merkintöjä, arkistointijärjestelmiä tai pääsääntöjä kiinteistökauppatietojen osalta. Tämä artikkeli mainitsee vain maankohtaiset erot, jos annettu virallinen lähde tekee ne selväksi.
